7.10.12

Evoluutioteoriasta ja puun kaatamisesta

Koulussa meille kaikille opetetaan, että tämä maailmankaikkeus on kehittynyt evoluutioteorian mukaisesti alkuräjähdyksen seurauksena miljardien vuosien aikana lukemattomien onnekkaiden sattumusten kautta.

Evankelioidessa tähän aiheeseen törmää jatkuvasti ja tästä keskustellessa huomio siirtyy helposti monenlaisiin pieniin yksityiskohtiin, joista vääntämiseen saa kulumaan aikaa loputtomiin. Evoluutioteoriahan on vain yksi este evankeliumille, jonka haluaisi saada raivattua mahdollisimman nopeasti pois tieltä, että pääsisi itse asiaan - evankeliumiin.

Evoluutioteorian mukaista maailman syntyprosessia voidaan ajatella puuna:
  • Puun runko: alkuräjähdys
  • Rungossa kiinni olevat oksat: tähtien, galaksien ja planeettojen muodostuminen
  • Oksista haarautuvat oksat: elämän syntyminen, lajien kehittyminen, jne.
Yksi tapahtuma johti seuraavaan, joka taas johti kolmanteen ja niin edelleen.

Puun voi kaataa kahdella tavalla. Yksi vaihtoehto on napsia puun oksia yksi kerrallaan pois, kunnes jäljellä on enää runko jonka voi sitten sahata pois latvasta alas päin sopivissa pätkissä. Toinen vaihtoehto on vaan sahata suoraan tyvestä poikki. Evoluutioteoriankin väittämiä voi lähteä kumoamaan yksi kerrallaan, tai sitten vaan osoittaa kerralla koko teorian lähtökohta järjettömäksi.

Evoluutioteorian mukaan kaikki alkoi tietysti alkuräjähdyksestä, eli alussa oli ei mitään ja sitten se räjähti. Tälle tapahtumalle, että ensin ei ole yhtään mitään ja sitten onkin jotain, on hieno tieteellinen selitys: "Quantum fluctuations". Suomeksi tämä tarkoittaa kai kvanttimaista flaksia? Evoluutioteoriaan uskovalta henkilöltä voikin kysyä, että uskooko tämä ihan oikeasti, että "alussa oli ei mitään ja sitten se räjähti"?

Heillä on lukematon määrä ihmeitä, mutta ei ihmeiden tekijää. Meilläkin on lukematon määrä ihmeitä, mutta myös äärettömän suuri, kaikkivaltias Ihmeiden Tekijä.

Jos evoluutioteorian alkulähtökohta on jo tieteellinen mahdottomuus, niin miksi vaivautua tuhlaamaan aikaa kaikkiin pikku yksityiskohtiin? Jos toinen haluaa välttämättä uskoa tieteelliseen mahdottomuuteen, niin ei siihen auta älyllisen tason väittelyt, vaan ongelma on jossain muualla.

Monesti todellinen syy evoluutioteoriaan uskomisessa on se, että teoria selittää pois Jumalan ja antaa vapauden elää tätä elämää ilman pelkoa siitä, että teoistaan joutuu kerran vastaamaan Jumalalle. Ongelma on tällöin omantunnon, eikä järjen tasolla. Onneksi tähänkin ongelmaan löytyy lääke: Jumalan laki.

Meidän omatunto voi olla hyvinkin paatunut, mutta Jumalan lain valaisemana ja Pyhän Hengen vaikutuksesta se voi herätä tekemään omaa tehtäväänsä - osoittamaan meille meidän syntisyyden. Minunkin mielestä on ihan ok huristella satasta 80 alueella, kunnes vastaan ajaa poliisiauto ja muistuttaa minua laista ja sen rikkomisen seuraamuksista.

Aikaa on vähän, joten jos evoluutioteoria on evankeliumin esteenä, pyritään kaatamaan se mieluummin kerralla, kuin pienissä palasissa. Loputtomien väittelyiden sijaan herätellään ihmisen omaatuntoa antamalla hänen peilata itseään Jumalan täydelliseen lakiin. Tämä laki ja tuleva tuomio vakavoittavat suruttomankin ihmisen ja kaikki epäoleelliset sivuseikat menettävät merkityksensä. Kun ihminen ymmärtää olevansa Pyhän Jumalan edessä syntinen ja ansaitsevansa ikuisen kadotustuomion Helvetissä, myös Jumalan armossa ja evankeliumissa Jeesuksesta alkaa olla järkeä.


Ja jos joku on todella kiinnostunut totuudesta ja haluaa vilpittömästi tutkia näitä asioita syvällisemmin, kannattaa tutustua seuraaviin sivustoihin: Kreationismi ja Luominen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti