23.6.12

Joona

Joonalle, Amittain pojalle, tuli tämä Herran sana: "Nouse, mene Niiniveen, siihen suureen kaupunkiin, ja saarnaa sitä vastaan; sillä heidän pahuutensa on noussut minun kasvojeni eteen". Mutta Joona nousi paetaksensa Tarsiiseen Herran kasvojen edestä ja meni alas Jaafoon ja löysi laivan, joka oli lähtevä Tarsiiseen. Ja hän suoritti laivamaksun ja astui siihen mennäkseen heidän kanssansa Tarsiiseen, pois Herran kasvojen edestä.  Joona 1:1-3
Niinive oli Assyrian valtakunnan viimeinen pääkaupunki, valtava metropoli, jossa asui Joonan aikaan 120 000 asukasta. Assyrialaiset olivat todella julmia ja sadistisia naapurikansojaan kohtaan. He pitivät kaiken tekemänsä pahan oikeutettuna, kunhan sen avulla vaan saatiin peloteltua muut kansat Assur-jumalan vallan alle.

Moni Assyrian naapurikansojen ihmisistä olisi varmasti tanssinut riemusta saadessaan tällaisen sanoman Jumalalta. "Vihdoin Jumala tuhoaa ne hirviöt!" Tuskin moni heistä olisi kuitenkaan mennyt julistamaan tätä Niiniven kaduille...

Kun Joona sai Jumalalta tämän käskyn lähteä Niiniveen saarnaamaan sitä vastaan, hän otti tarkkaan selville Niiniven suunnan ja lähti sitten päinvastaiseen suuntaan. Jumala toi kuitenkin Joonan takaisin oikealle tielle muutaman mutkan kautta: laivasta mereen, meressä kalan vatsaan ja kolmen päivän päästä oksennuksena rannalle.

Jumala käski nyt toisen kerran Joonaa menemään Niiniveen ja saarnaamaan mitä hän kuulee Jumalan hänelle puhuvan. Nyt Joona meni ja saarnasi: "Vielä neljäkymmentä päivää, ja Niinive hävitetään". Päivän saarnaamisen jälkeen koko kaupunki, kuninkaasta lähtien, katui ja teki parannusta.

Kävi juuri niin kuin Joona oli pelännyt. Hän olisi mielellään nähnyt Jumalan hävittävän Niiniven samaan tyyliin kuin Hän oli aiemmin hävittänyt Sodoman ja Gomorran, mutta nyt nämä ihmiset ottivat Jumalan Sanan tosissaan ja tekivät parannusta!
Mutta Joona pahastui tästä kovin, ja hän vihastui. Ja hän rukoili Herraa ja sanoi: "Voi Herra! Enkö minä sitä sanonut, kun olin vielä omassa maassani? Siksihän minä ehätin pakenemaan Tarsiiseen. Sillä minä tiesin, että sinä olet armahtavainen ja laupias Jumala, pitkämielinen ja armosta rikas, ja että sinä kadut pahaa. Ja nyt, Herra, ota minun henkeni, sillä kuolema on minulle parempi kuin elämä."  Joona 4:1-3
Joona tunsi Jumalan ja tiesi että Hän on hyvä ja armahtava. Joona tiesi, miksi Jumala halusi lähettää hänet saarnaamaan Niiniveä vastaan. Joona ei kuitenkaan itse ollut hyvä ja armahtava, vaan olisi mieluummin nähnyt oikeuden tapahtuvan ja 120000 ihmisen, sekä heidän karjansa tuhoutuvan.

Jumala välittää enemmän eläimistä kuin me välitetään ihmisistä. Raamattu sanoo selvästi, ettei Jumalan mieleen ole jumalattoman kuolema. Kun Hän lähettää palvelijansa saarnaamaan joitakin ihmisiä vastaan, Hän haluaa antaa heille vielä mahdollisuuden kääntyä, tehdä parannuksen ja pelastua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti